Kulttuurishokkiin on määritelty neljä eri vaihetta:

1. Kuherruskuukausi: Uuteen kulttuuriin saavuttaessa innostus nähdä ja kokea kaikki ulkopuolisen tarkkailijan silmin. Vieras kulttuuri nähdään hyvässä valossa huomaamatta sen huonoja puolia.

2. Shokin kynnysvaihe: Pienet asiat alkavat ärsyttää ja uuden kulttuurin huonot puolet ja käytännön ongelmat tulevat esiin. Väsymys, masennus ja koti-ikävä ovat tämän vaiheen yleisiä oireita.

3. Sopeutuminen: Vähittäinen oppiminen, toimeentuleminen erilaisissa tilanteissa ja ymmärrys toimintatapojen syistä auttavat sopeutumaan uuteen kulttuuriin. Olo alkaa tuntua kotoisammalta ja kommunikaatio-ongelmat vähenevät. Yleinen uudesta kulttuurista johtuva stressi vähenee.

4. Paluushokki: Paluu omaan kulttuuriin voi aiheuttaa suuremman shokin kuin kulttuurishokki vieraassa kulttuurissa. Uudelleensopeutuminen omaan kulttuuriin voi viedä aikaa vieraassa kulttuurissa kertyneiden kokemusten ja mahdollisesti muuttuneen omakuvan vuoksi

   
   Jepjep. Allekirjoitan nää vaiheet kyllä täysin! (tällä hetkellä en kyllä osaa kuvitella mitään paluushokkia, vaan jotain aivan päinvastaista..) Taidan mennä tossa kakkosvaiheessa..haha:) Siihen yhdistettynä lisäksi oma sairaus ja jäätävä stressi töistä. Niin ne työt, no ei siellä kyllä kauhen hyvin mene! Edes se kieli ei ole pahin ongelma, eikä työ itsessään. Vaan se, että muut työntekijät eivät ota ulkomaalaista vastaan hyvin. Tauolla kyllä jutellaan jotain ja itsekin juttelen ihan oma-aloitteisesti. Mutta siellä töissä sitten ollaan kuin ilmaa. Jo parina kertana on käynyt niin, että oon oikeesti tarvinnu apua vanhuksen kanssa, ja pyytänyt sitä, mutta ei oo mitään apua tullut..(No okei kun oikeen vaatimalla vaati niin sitä vihdoin sai, hyvin myöhässä..)  Ja juuri kun infopäivillä painotettiin sitä, että jos joku työntekijöistä pyytää apua nii aina pitää mennä auttamaan heti :)
   
   Asenteet ärsyttää. Moni tuolla töissä on kysellyt että mitä siellä tekee jossei ruotsia osaa. No ÖÖÖÖ oon siellä opettelemassa sitä?? Nih et kyseleville nordjobbareilleki tiedoks kanssa.
   
   Jää nähtäväks kauanko sitä jaksaa leikkii omalla terveydellään :D  Mulla siis sairaus, joka vähän nostaa päätänsä aina kun stressailee liikaa.. Mitä muutakaa täällä voi tehä ku stressata enää tässä tilanteessa ??  Ei hyvä yhdistelmä siis.
   
   No okei pikku loppukevennys. Tällasta ainaski voi Tukholmassa tehä:
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   

Hej, jag heter Titti

Töitätöitätöitä! Tänään ei ole kuvia tarjolla. :D Mulla on ollut nyt 7 päivänen työviikko. Huomenna vielä aamulla töihin ja sitten sentään yks vapaapäivä. Mullahan siis olis ollu vapaa viikonloppu, mutta mulle ehdotettiin, että jos tulisin viikonloppuna yhen suomalaisen kanssa töihin. Tottakai sanoin että se käy, ajattelin silloin että se helpottais tulevia työvuoroja ku vielä kävis asioita läpi suomalaisen kanssa..

Nojoo niinhän siinä kävi että ei se puhu mulle suomea oikeestaan yhtään. :D Edelleen ollaan siis yhtä kujalla täällä.. Ei siinä muuten mitään, mutku oisin kyl jo ihan kaivannu sitä vapaata viikonloppua. Ja tiistaina pitäis alottaa työt yksin, eikä enää kenenkään "johdolla". Enkä osaa yhtää mitää.. hups :D Huomenna kuulemma hoidan pari mammaa yksin, itseasiassa niistä on tullu jo mun lempparimammoja siellä (voiks noin sanoa?). Mulle kyl annettiin tänään luettavaks et mitä niiden kans pitää kaikkee tehä. Mut puolet meni ohi! Perus.

Täältä on muuten kauhee lähtee aamuseittemäks töihin. Pitää lähtee kävelee viimeistää kuudelta tunnelbanalle, että ehtii ajoissa. Vaikka tästä ei oikeesti oo ku joku n. 10 kilsaa matkaa. Hullua. :D Kuka tuo mulle auton tänne? Anyone?

Muutenki työpäivät kuluu TODELLA hitaasti. Suomessa oon töissä ravintolassa ja oon tottunu siihen, että juostaan pää kolmantena jalkana minne sattuu ja silloin vasta syödään ja käydään vessassa, ku oikeesti ehtii. Asiakkaalle ei voi sanoa "sori mä syön nyt, palvelen myöhemmin" :D Tääl ollaan koko ajan "nu ska vi fika". Välillä vaihdetaan vaippa ja tarjoillaan ruokaa. Sit taas istuskellaan ja kahvitellaan. Ku on aikaa niin paljon nii kelloaki kattoo viiden minuutin välein.. huoh. Vielä väsyttävämpää on se, ku ei pysy kärryillä siitä mistä puhutaan. :D

Ei mulla muuta valitettavaa. Paitsi että huomenna aamulla taas mennään...

Ainiin, toi otsikko. Kukaan ei osaa sanoa mun oikeeta nimeä täällä. Eikä mun lempinimeäkään. Joten jag heter Titti nu, hej på dej.

Ps. Mä en kestä et ruotsalaiset sanoo oikeesti toisilleen hej på dej :D

Neljäntenä päivänä..

..ja kaksi työpäivää takana. Oon aika sanaton ja väsynyt tällä hetkellä. Mutta kaikki hyvin :D En oo vielä joutunut yhtenäkään iltana pillittämään ja menemään nukkumaan kyyneleet silmissä sen takia, että ois kamalaa! Eli enköhän täältä selviä.

Oon siis töissä Tukholman porvariston vanhainkodissa. Ja voin kertoo et se todellaki näkyy. Tollasta ei vois ikinä tulla vastaan Suomessa, tota ei voi verrata mihinkään ees yksityisiin vanhainkoteihin, ei todellakaa. Jos sais ni mä vaa heiluisin siel kameran kaa hölmönä turistina ;D Musta on kuitenkin TODELLA pelottavaa, että mä, ilman koulutusta ja melkeen ilman kielitaitoa saan siellä vissiin sit jaella jossain vaiheessa lääkkeitä ym. Hullua. Toivottavast kukaa ei kuole ku jakelen niitä lääkkeitä.

Meil on ollu pari päivää nyt infoa ja koulutusta ja tänää oli vielä eka työvuoroki päälle. Vetää sanattomaks. Joskus niissä infoissa on vaa tehny mieli koko ajan päästä nukkumaa. Ei oo kauheen hauskaa, ku ymmärtää ehkä jonku 1/10 osan siitä mitä sanotaa! No tänää harjoteltii onneks vaan nostoja ym. nii ymmärski vähä enemmän :D Meitä on oisko nyt sit 6 ulkomaalasta tuolla, ja varmaan joku 30 ruotsalaista ketkä alotti samaan aikaan. Eli ei ihan kehtaa koko ajan keskeytellä ja kysellä et mitä toi tarkotti.. Mul on tuolla ollessa tullu kauheet sympatiat Suomeen tulevia ulkomaalasia kohtaan.

Mul on kyl aikast reilu ohjaaja. Tänää olin koko päivän mongertanu sitä ruotsia vanhuksille, ja niille työntekijöille, ni ku totesin sil ohjaajalle et alan olla aika väsyny sen takii eikä ruotsia oikee tuu enää ku pää lyö vaa tyhjää. Ni hän reiluna totes et joo tiiäks mitä, lähe vaan kotii nukkumaa! Oli ilmesest kuitenki siihe asti menny kaikki suht hyvin, ni hän päästi mut kotiin.. Työaikaa olis ollu viel reilu pari tuntia jäljellä :D

Kuvituksena tänää otetut kuvat, ku odottelin sen kunnon työvuoron alkamista. Kävin hakemassa vähä lounasta ja menin työpaikan vieressä olevaan puistoon. No ei siitä syömisestä tullu mitää, ku jännitti nii kovin :D

Ps. En oo vielkää saanu aikaseks tyhjentää matkalaukkua. Tääl on nii pal ollu tekemistä! Ehkä viel tänää illalla? Tai huomenna..

Vielä hengissä

Tän viikonlopun aikana on tullu huomattua, että Tukholmassa ainaki riittää tekemistä. Tänää oli vuorossa taas ilmainen musiikkitapahtuma, täl kertaa vähän isompi, Rix FM:n järkkäämä juttu keskustassa.

Esiintyjistä en sen kummemmin tienny, Loreen tuli hänen viisukappaleensa sinne vetämään ainaski (tuntu muuten et se oli joku ruotsalaisten kansallislaulu, muuten ihmiset istuskeli portailla jne, mut ku tää tuli kaikki nousi seisomaan :D)

Mun perus sorsakuvailut!

Mäki haluun! Miten tätä pääsee pelaa.?

Kaikki OK !

Huomenna eka työpäivä. Saa nähä onks sit kaikki ok. :D
Parin päivän aikana on muute jo ehtiny huomata järkyttävät erot suomalaisissa ja ruotsalaisissa. Kulttuurishokki iskee ja pahasti :D näistä myöhemmin.. kohta vielä iltalenkille!

Eka päivä

Hejj! Jopas oli päivä. Aamukahvien ja suihkujen jälkeen lähettiin mun kämppiksen kanssa ensin kohti Bromman "keskustaa", ladattiin mulle matkakortti (joka muuten tapahtu täysin kivuttomasti, vaikka toista olen siitä kyllä kuullut..) ja lähettiin kohti T-Centralia. Hyvin selvittiin perille! Siellä tavattiin mun matkaseuralaiseni Salla, ja hänen kämppiksensä ja samalla myös meidän italiavahvistuksemme. Silmät pyöreinä ihmeteltiin vaa menoa ja kierreltiin kauppoja! Ei sieltä ihan tyhjinkään käsin lähetty.. ;)

Löyettii markkinat! Ruokaa löytys jokapuolelta maailmaa. Ei kyl tullu kengurua maisteltua..

Bongattiin joku mielenosotuskin. Kielitaidot ei kyl ihan riittäny täysin ymmärtämään et mitä tää koski..

Kahvittelujen ja syömisten jälkeen matka jatkus Södermalmille, tarkotuksena oli tavata muita Nordjobbareita ja lähteä siitä jonnekin ilmaismusiikkitapahtumaan. Meillä oli kuitenki aikaa vielä tunti, nii käytii tsekkailee mun ja Sallan työpaikka, mikä oli aivan vieressä. Joo ei ollui kyl mikää köyhien mesta se..
Viideltä sitte tavattii muita Nordjobbareita ja käppäiltii jonku siirtolapuutarhan läpi johonki pikkupuistoon. Kaikki musiikki oli ruotsalaista ja outoa ja aika hippimeininki löytys. Täs vaihees iski jo väsykin.. Muita Nordjobbareita kuitenki tuli tavattua kans! Sallan kanssa piipahdettiin välillä tekemäs ruokaostoksia ja pysähdyttiin paikallisel grillilleki syömää :)

Siirtolapuutarha Södermalmilla! tuitui

Me Sallan kanssa hipsittiin koteihimme siinä vähän yheksän jälkeen, muut lähti jatkamaan jonnekin klubille Nordjobbin johdolla. Me fiksuina tyttöinä mietittii, et onha meil täs viel pari kuukautta aikaa nähä nää baarit ;)

Ja matkan jälkeen kotona! Teologiska Högskola siis..

Perillä ollaan..

.. ja turvallisesti!:) Aamulla lähdettiin siis toisen Nordjobbaritytön kanssa laivalla Turusta Tukholmaan. Mulla oli jääny pakkaamiset normi tapaan viime tinkaan, ja aamullakin vielä piti tavaroita pakkailla.. Lopputuloksena yksi PAINAVA matkalaukku, urheilukassi, olkalaukku ja pikkulaukku. Olin varmaa hieno näky niiden kanssa rymistellessä.. Laivamatka sujui hyvin, istuskeltiin baarissa ja kateltiin paria taitavaa vanhempaa tanssijapariskuntaa! Onneks mun matkakaverikaan ei ollu mikään tiukkis, vaa siinä 10 aikoihin olikin jo siiderilasit nenän edessä!

Ny on kyl nii väsy fiilis! Kelailin silti kirjotella tänne nyt, ku myöhemmin kaikki jo unohtuu.. Satamaan ku saavuttiin, bongasin aluksi pelottavan näkösen taksin, joka paljastuki hyväks löydöks! Taksikuski kuljetti mut ekaan osotteeseen,mistä sain kämpän avaimen, odotti, ja vei mut vielä Brommaan mun kämpälle, esitteli Tukholmaa ja anto viel alennusta ja anto paljon ohjeita.. (joista puolet meni ohi, vaikka kovin englantia kyl yritettiin puhua).

Kämppä on ihan ookooo! Tää on joku Teologiska Högskola ja mulla on oma huone tääl, nää muut on melkeest kaikki kans suomalaisia Nordjobbareita. Tilat tääl on tosi isot, ilmanen nettiki löytyy, sekä sauna ja pingispöytä ja pieni kuntosali! Nää muut oli tullu tänne tänään jo aikasemmin, ja sainki yhestä tytöstä jo ruokakauppaseuraa kans!

Täl hetkellä makaan ja datailen vaan sängyssä, matkalaukku purkamatta ja kaikki levällään, mut ny ei jaksa! Jos vaikka huomenna.. Loppuun vielä laivamatkalta otettu maisemakuva, pyöriny on naamakirjassaki mut antakaa anteeks.. Kyl mä täältä muitaki kuvia koitan jaksaa ottaa :p

Ainiin ja pari asiaa muistiin itselle..
1. Taksissa ei toimi Visa Electron
2. Ruotsalainen ei ymmärrä jos sille sanoo vahingossa "moi"
3. Opettele ovikoodi ulkoa
4. Alkoholiahan ei saa tuoda, vieressä on vieroituspaikka!

Lähtö 8.6.

Sen verta vähän on lähtöön aikaan, että oli aika herätellä tämäkin taas henkiin.. Välissä on ehtinyt tapahtumaan paljon! Asunto on varmistunut, oon saanut väliaikaisen ruotsalaisen henkilöllisyystunnuksen (tosin sitäkin itse piti kysellä verotoimistosta sähköpostilla, mitään virallista paperia en ole saanut?!), oon ollut yhteydessä myös mun kämppikseen naamakirjan kautta jaja..
Ennen kaikkea seuraavat asiat ovat herättäneet viime päivinä ihmetystä:
1. Onko sähköposti ruotsalaisille joku in juttu ?! verotoimistostakin ne vastas saman illan aikana, eikä muuten ollut mikään automaattiviesti! :D työnantajakin ahdistelee sähköpostin kautta vähintään joka toinen päivä?
2. Miksi naamakirjan Nordjobb ryhmässä voivotellaan huonoa ruotsin kielen taitoa, ja sitten kirjoitetaan niin hyvin, etten mä ymmärrä puoliakaan niistä..?
3. Liittyen edellä olevaan, pitäiskö mun olla vielä enemmän huolissani mun kielitaidostani?

Noh, joka tapauksessa, hyvillä mielin eteenpäin..kai.
PS. 4. Miten pystyn asumaan kesän vieraiden ihmisten kanssa samassa asunnossa/samassa huoneessa? En varmaan pystyisi samaan edes parhaimpien kavereideni kanssa....